Avainsana: arki

Julkaistu

Helpot vinkit unirytmin kääntämiseen loman jälkeen

Hiphei Mielipuuhissa-blogi on täällä taas pitkäksi venähtäneen kesätauon päätteeksi!

Hui kamala miten nopeasti ne kesälomapäivät ovat kiitäneet ohi ja elokuu on jo täällä! Itsellänikin on takana ensimmäinen työviikko loman jäljiltä. Tein jo etukäteen sellaisen päätöksen, että aion nauttia kesästä ja lomasta täysin siemauksin – myös iltaisin. Eli en halunnut lomani aikana murehtia jo etukäteen muuttunutta unirytmiä ja sen korjaamista ennen töiden alkamista. Omalla kohdallani tilanteeseen vaikutti isosti myös se, että mieheni oli jo palannut töihin ennen minua ja lapsia. Olin siis viimeisen lomaviikkoni lasten hoitovastuussa eikä omaa aikaa juuri ollut.

Mitä tästä sitten seurasi? Iltaisin, kun muu perhe oli hipsinyt nukkumaan, alkoi meikäläisen oma aika. Himmensin valot, tein iltapalaa, keitin teetä, käperryin viltin alle ja laitoin Netflixin laulamaan. Olen jäänyt aivan totaalisen koukkuun Outlander-nimiseen sarjaan. Jokainen jakso kestää noin tunnin, mikä tuntui aivan kuin olisi katsonut minielokuvaa. Tempauduin sarjaan mukaan koko sielullani niin, että unohdin ajan kulun aivan tyystin. Katsoin yhden jakson, toisen ja kolmannenkin. Ennen kuin huomasinkaan, saattoi kello olla kaksi yöllä. Ja kun tähän kombinaatioon yhdistetään kuitenkin kohtuullisen aikaiset aamuheräämiset lasten kanssa, oli väsymyksen ja univajeen kierre valmis.

Mutta ai että miten se oli ihanaa! Hiljainen talo, kesäiltojen aistikas tunnelma, oma aika. Vaikka valvolmisella käänsin unirytmini hetkeksi päälaelleen, koen sen olleen täysin sen arvoista, sillä iltojen oma-aika antoi minulle niin paljon henkisiä voimavaroja. Tämä taas auttoi minua jaksamaan raskaan viikon lasten kanssa. Ideaalitilanteessa olisin tietysti saanut omaa aikaa JA hyvät yöunet. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista ja sen vuoksi on välillä osattava luovia ja tehdä kompromisseja. Pitkään jatkuessa tämä ei tietysti olisi ollut järkevää, sillä loppupeleissä univaje vie ilon niistä omistakin hetkistä ja alkaa haitata arkea merkittävästi.

Minä yökkäreissä hiljaisessa kodissa. Ilo taitaa ihan vähän näkyä nassusta, vaikka kuvanlaatu onkin kovin huono 🙂

Uni on siitä jännä aihe, että vaikka jokainen tuntuu tietävän sen merkityksen ja tärkeyden hyvinvoinnilleen, niin kuinka moni oikeasti panostaa laadulliseen ja ylipäätään määrällisesti riittävään uneen? Veikkaan, että loppupeleissä kovin harva. Hyvien yöunien tielle tulee aika usein ihan vain elämä: stressi, oman ajan vähyys tai puute, koukuttuminen ruutuihin tai ylikierroksilla käyvä keho ja mieli, minkä ansiosta nukahtaminen voi olla lähes mahdotonta. Myös hyvällä unihygienialla on merkitystä, mutta jätetään se teema johonkin toiseen kertaan, sillä siitä saisi kirjoitettua kokonaisen blogitekstin verran helposti asiaa!

Mutta lupasin jakaa teille helpot vinkit unirytmin kääntämiseksi, mikäli olet juuri palannut tai palaamassa kesälomilta takaisin työn ääreen ja tunnistat, että unirytmisi on siitä (tai aivan muista syistä) sekaisin. Ennen konkreettisia vinkkejä on hyvä muistaa muutama perusasia. Näitä ovat kehon vireystila, ravinto ja ruutuaika. Mikäli tunnistat olevasi ylivireinen (=levoton, vaikea rentoutua ja rauhoittua) käy alkuillasta pienellä happihypyllä luonnossa tai kokeile tehdä hengitys- tai rentoutusharjoitus. Iltaisin ei kannata jättää ateriaa väliin ja mikäli haluat auttaa kehoasi nukahtamaan paremmin, kannattaa iltapalaan sisällyttää hiilihydraatteja, kuten puuroa, leipää tai mysliä sekä monipuolisesti erilaisia kasviksia, marjoja tai hedelmiä. Ja lopuksi: puhelin kannattaa jättää kokonaan sängystä pois ja vältellä somen päätöntä selailua vähintään tunti ennen nukkumaan menoa. Pieni asia, jolla on uskomattoman iso vaikutus kehon vireystilaan!

Mutta sitten itse vinkkeihin! Ensimmäinen näistä on vinkki, jota ehdottomasti suosittelen kokeilemaan etenkin, jos unirytmi on ollut sekaisin pidempään.

  • Vinkki 1: Aikaista sekä nukkumaan menemisen että heräämisen aikaa tilanteesta riippuen 15-30 minuutilla kerrallaan. Eli jos olet mennyt nukkumaan vaikkapa 02:00 yöllä ja herännyt 09:00 aamulla, mene unille 01:30 ja laita kello herättämään 08:30. Jatka siirtoa niin monta päivää, että olet haluamassasi unirytmissä.
  • Vinkki 2: Pyri tekemään kaikkesi, että rauhoitat ja rentoutat niin kehosi kuin mielesi ennen nukkumaan menoa. Mene noin tuntia aiemmin sänkyyn kuin tavallisesti ja laita herätyskello soimaan aamulle suoraan tavoiteaikaan. Tämän vinkin avulla unirytmi kääntyy nopeammin, mutta todennäköisesti muutama yö kuluu liian vähillä yöunilla ja olo voi sen vuoksi olla tavallista tahmeampi.

Olivatko vinkit sinulle entuudestaan tuttuja? Entä aiotko kokeilla niitä? Olisi kiva kuulla teidän kokemuksia!

Voimia hurjasti arkeen paluuseen sitten, kun sen aika sinulle koittaa! <3

Julkaistu

Hyvinvoiva äiti = hyvinvoiva lapsi, perhe ja parisuhde

Tänä äitienpäivänä haluan kaiken juhlahumun keskellä avata hieman ajatuksiani äitiydestä, vanhemmuudesta ja hyvinvoinnista. Sillä riittävä hyvinvoinnin tila on mielestäni edellytys sille, että äitiydestä ja vanhemmuudesta selviää ylipäätään jollain tavalla ”järjissään”. Lisäksi sellaiseen äitiin, joka haluaa voida hyvin ja pyrkii aktiivisesti edistämään omaa hyvinvointiaan, liitetään usein ajatuksia itsekkyydestä tai huonosta vanhemmuudesta. Tämä aiheuttaa ainakin allekirjoittaneessa kovasti kuohuntaa, minkä vuoksi koen tärkeänä avata aiheen tiimoilta keskustelua. Tämän vuoksi haluan ensi kertaa jättää blogin kommenttiosion auki. Sana on vapaa ja vaihdan kanssasi mieluusti ajatuksia. <3

Ennen kuin minusta tuli äiti ajattelin omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisen olevan itsestään selvyys, jota pyrkisin edistämään kaikin tavoin, vaikka vauva taloon syntyykin. Näin jälkikäteen ajateltuna ajatus on ollut inhimillinen, mutta aivan uskomattoman naiivi. Sillä enhän minä millään muotoa voinut ymmärtää sitä järisyttävää kokonaisvaltaista muutosta, mitä vauvan syntymä aikaansaa itsessä, parisuhteessa ja ylipäätään koko arjessa. En myöskään kyennyt millään muotoa oikeasti valmistautumaan siihen, mitä arki vain sylissä, rinnalla, liikkuvissa vaunuissa tai kantoliinassa nukkuvan vauvan kanssa on. Tai sitä, miten vauva rauhoittuisi vain syliin ja rinnalle eikä huolisikaan tuttia tai tuttipulloa. Tai siihen, että vauva ei suostuisikaan nukkumaan pinnasängyssä, vaan haluaisi myös viettää yöt minussa kiinni.

Kukaan vanhempi ei voi etukäteen tietää, millainen vauva perheeseen on syntymässä. Joskus vauva on aikuisten kuvaamana ”helppo” ja tyytyväinen, jolloin uudenlainen arki ei välttämättä kuormita vanhempia kuin satunnaisesti. Omalla kohdallani uusi arki oli yhtä aikaa ihanaa, onnellista ja rakkauden täyteistä, mutta myös aikamoinen shokki ajoittain kovin itkuisen ja minussa iholla kiinni viihtyvän vauvan kanssa. Ja kun tilanne ei helpottanut viikoissa tai parissa kuukaudessakaan, olo oli ajoittain lähes epätoivoinen. Minulla oli olo, että jouduin luopumaan itsestäni, omista tarpeistani ja toiveistani uudenlaista arkea ja vanhemmuutta koskien. Olin, elin ja hengitin elämää hetkellisesti vain äitiyden roolista käsin kovin tarvitsevalle vauvalleni ja tilanne täytyi vain jollain tapaa pystyä hyväksymään.

Tällaisessa tilanteessa on kovin masentavaa ryhtyä vertailemaan omaa vauva-arkea jonkun toisen vauva-arjen kanssa. Ja vaikka kuinka ymmärtäisi vertailun olevan turhaa ja tarpeetonta, sitä tekee siitä huolimatta. Äitiyteen liittyy nimittäin myös aivan valtaisan hormonimyrsykyn lisäksi sellainen tunteiden kirjo, johon valmistautuminen etukäteen lienee kohtuullisen mahdotonta. Nämä tunteet voivat yhden tunnin sisään risteillä tyytyväisyydestä ja ilon ja onnen kyyneleistä suruun, murheisiin, kiukkuun ja ahdistukseen – ja aivan kaikkeen tältä väliltä.

Kun sitten tällaiseen elämäntilanteeseen ja edellä kuvatun kaltaiseen vauva-arkeen joku kysyy: ”Ai miten niin et ehdi kokata kaikkea itse tai jaksa treenata?” liikutaan hyvin herkällä maaperällä. Tällöin somen kuvavirta treenaavista pienten vauvojen äideistä, täydellisen hyvin palautuneista vartaloista, siististä kodista, tyytyväisistä vauvoista, huolitellusta ulkonäöstä tai omin kätösin valmistetuista vauvan soseista eivät useinkaan inspiroi, vaan päin vastoin ahdistavat ja masentavat.

Mutta etenkin tällaisen vauva-arjen keskellä (puhumattakaan niistä kuuluisista ruuhkavuosista) olisi erityisen tärkeää sallia itselleen aikaa irti vauvasta, aikaa syödä rauhassa ja riittävästi, aikaa käydä rauhassa suihkussa ja laittautua, aikaa nähdä välillä myös ystäviä ja aikaa liikkua siten kuin mieli ja keho juuri sillä hetkellä kaipaavat ja tarvitsevat. Tärkeää olisi oivaltaa, että sinun hyvinvoivan äitiyden ei tarvitse näyttää samalta kuin kaverin tai sometutun. Omaa hyvinvointia voi ja pitää edistää myös raskaan vauva- ja pikkulapsiarjen keskellä säännöllisesti, mutta sen voi tehdä itselle ja omaan arkeen sopivin keinoin ja tavoin.

Haluan jakaa sinulle, joka olet ehkä samankaltaisessa elämäntilanteessa, omat vinkkini siihen, miten omaa hyvinvointia voi lempein keinoin edistää, vaikka arki oman vauvan tai lapsen kanssa olisi kovin intensiivistä. Jaathan matalalla kynnyksellä myös omia vinkkejäsi kommentteihin! <3

  • Lakkaa vertailemasta omaa äitiyttäsi, valintojasi, päätöksiäsi, tapojasi ja arkeasi toisen äidin omiin. Sinä olet itsesi ja oman lapsesi paras asiantuntija. Luota vaistoihisi ja tee rohkeasti valintoja, jotka tuntuvat sinusta oikeilta.
  • Hyvän äidin tai hyvinvoivan vauvan mittari ei ole täysimetys, tutittomuus, luomuruoka, itse tehdyt soseet, vauva nukkui heräämättä pinnasängyssä -yöt tai vauvan yllä olevat merkkivaatteet.
  • Mitä enemmän kykenet suhtautumaan päiviisi go with the flow -mantralla, sitä vähemmän kohtaat pettymyksiä, jos omat odotukset tai tavoitteet eivät syystä tai toisesta täyttyisikään.
  • Opettele myös toteuttamaan asioita enemmän go with the flow -asenteella. Jos lapsi nukkuukin hyvin, älä jää odottelemaan heräämistä, vaan käy sillä aikaa suihkussa, siivoa, syö, katso Netflixiä, venyttele, jumppaa, meikkaa, soita ystävälle. Lapsi kyllä ilmoittaa ollessaan hereillä. Itse olen tuhlannut lukemattoman määrän omaa aikaani siihen, että olen vakaasti uskonut vauvan heräävän ihan näillä näppäimillä ja jäänyt odottelemaan sitä ajatellen ”en kuitenkaan ehdi aloittaa/tehdä mitään”. Ja voi miten paljon asioita olisin näinä hetkinä saanut tehtyä tai ihan vain oltua rauhassa sohvalla!
  • Ota päiväunet yhtä aikaa lapsen kanssa. Hyvin nukkuneena jaksat paremmin ja olet vähemmän itkuisempi.
  • Pyri varaamaan kaappeihin helppoja, mutta terveellisiä ja riittävän energiapitoisia välipaloja ja ruokia. Itselle toimivat äitiyslomalla hyvin erilaiset puurot, leipä, pähkinät, karjalanpiirakka, riisikakut, välipala- ja proteiinipatukat, jogurtit ja rahkat, marjat ja hedelmät. Lounaaksi voi syödä hyvin vaikkapa valmisruokaa – paljon parempi kuin jättää syömättä ruoka kokonaan kiireen tai ajanpuutteen vuoksi.
  • Syö silloin kun on nälkä. Jos imetä (ja vaikka et imettäisikään), kulutat valtavan määrän energiaa. Uskalla syödä riittävästi.
  • Vaunulenkit tai kehon liikuttaminen muilla itselle mieluisilla tavoilla tukevat synnytyksestä palautumista, omaa jaksamista, mielen hyvinvointia ja helpottavat mahdollista palautumiseen liittyvää kehoahdistusta, sillä saat kehoasi liikuttamalla kokemuksia siitä, mihin kehosi pystyy sen sijaan, miltä se tällä hetkellä näyttää.
  • Pyydä rohkeasti apua silloin, kun oikeasti tarvitset tai vain kaipaat sitä. Sinun ei tarvitse pärjätä ja selviytyä kaikesta yksin. Mikäli puoliso tai isovanhemmat eivät ole läsnä tai syystä tai toisesta apuna riittävästi, apua voi hakea ilmaiseksi/hyvin pienellä budjetilla mm. oman kotikaupungin seurakunnan tai MLL:n lastenhoitoavun kautta.

Lähes kaikesta tähän blogitekstiin liittyvästä voisi kirjoittaa melkeinpä oman postauksen, niin paljon olisi itsellä aiheeseen liittyen vielä ajatuksia ja sanottavaa! Mutta tähän on tällä erää hyvä lopettaa. Nyt haluan toivottaa ihanaa ja ennen kaikkea hyvinvoivaa äitienpäivää jokaiselle äidille, isoäidille, äitipuolelle, sijaisäidille, vara-äidille, äidiksi tulevalle, äidiksi itsensä kokevalle ja jokaiselle äidiksi haluavalle! Muistathan, että sinulla on oikeus huolehtia itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi, eikä se tee sinusta itsekästä tai huonoa vanhempaa. Päinvastoin: hyvinvoiva äiti tarkoittaa hyvinvoivaa lasta, perhettä ja parisuhdetta!

Julkaistu

Näin opit saavuttamaan tavoitteesi

Ennen kuin kerron sinulle, miten opit saavuttamaan hyvinvointiin liittyviä tavoitteitasi on sinun tärkeää ymmärtää seuraavaa: se, että kokee voivansa hyvin tarkoittaa jokaiselle meistä hieman erilaisia asioita. Joku nauttii hyvin työntäyteisestä ja tarkasti aikataulutetusta arjesta, toinen taas vapaammasta ja rennommasta menosta, jossa on tilaa spontaaniudelle. Myös mahdollisuudet voida hyvin vaihtelevat eri elämäntilanteissa isosti. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmalla on usein rajallisemmin aikaa ja voimavaroja käytössä oman hyvinvoinnin edistämiseksi kuin yksin asuvalla. Puhumattakaan siitä, että kaikilla ei ole samanarvoisesti käytössään resursseja. Vaikka moni hyvinvointiteko ei vaadi lainkaan rahaa, on hyvinvoinnista tehty valtavaa bisnestä, jossa merkkivaatteet, teknologia ja välineet sekä lisäravinteet alkavat herkästi sanella reunaehtoja yksilön toiminnalle ja osallistumiselle.

Tämän vuoksi on hyvin hankalaa antaa kaikille suoraan toimivia tai kovin yksioikoisia ohjeita siitä, miten juuri sinä voisit voida parhaammalla mahdollisella tavalla hyvin. Melko usein se vaatii pysähtymistä, oman arjen analysointia, tavoitteiden realisointia ja priorisoinnin opettelua. Se, mikä toimii juuri tässä elämäntilanteessa parhaiten sinulle ei välttämättä ole paras ratkaisu ystävällesi. Ja tämä on se juurisyy sille, miksi minä perustin Mielipuuhissa-valmennuskonseptin. Sillä omasta mielestäni hyvinvointi ei ole jotakin, mitä myydään Prisman alelaarista paketissa kelmuun käärittynä jokaiselle ohikulkijalle alennettuun hintaan. Se on jokaiselle meistä kovin erilaisia ratkaisuja, tapoja ja tekoja arjessa.

Mutta hieman raflaava otsikkoni kuitenkin antoi sinulle lupauksen siitä, että tulet saamaan tästä tekstistä itsellesi keinoja saavuttaa tavoitteesi ja sitä kautta luoda kestäviä hyvinvointitekoja arkeesi. Ja tulen pitämään lupaukseni, mutta se tulee vaatimaan sinulta hieman työtä. Sillä mikäli oikeasti tahdot oppia lisäämään hyvinvointiasi kestävin keinoin, se ei tapahdu hetkessä. Joskus se saattaa vaatia pitkänkin ajan, monia yrityksiä ja kokeiluja ennen kuin juuri sinulle toimiva keino löytyy. Parhaan tuloksen saat, jos pystyt suhtautumaan tähän matkaan uteliaasti ja kärsivällisesti. Eli juuri päinvastoin, mitä dieettikulttuuri on meille opettanut.

Tulen seuraavaksi jakamaan sinulle keinon, mitä käytän Mielipuuhissa-valmennuksessa omien valmennettavieni kanssa ensimmäisellä tapaamiskerralla, jonka aikana asetetaan valmennukselle yhdessä selkeät tavoitteet. Kun haluat lisätä arkeesi kestäviä hyvinvointitekoja, pohdi aivan ensimmäiseksi oletko valmis tekemään muutoksen toimintatapoihisi. Sillä yllättävän monesti koko homma kaatuu siihen, että ihminen ei olekaan valmis luopumaan tai edes joustamaan sellaisista tavoista ja tottumuksista, jotka ovat hyvinvoinnin edistämisen esteenä. Jos koet aidosti olevasi valmis tekemään muutoksen:

  • Listaa itsellesi ylös kolme tärkeintä tavoitettasi hyvinvointia koskien. Nämä tavoitteet voivat olla esimerkiksi: haluan laihtua kymmenen kiloa, haluan nukkua vähintään seitsemän tuntia joka yö, haluan aloittaa liikuntaharrastuksen tai haluan opetella syömään säännöllisesti vähintään neljä kertaa päivässä. Pyri tekemään tavoitteistasi mahdollisimman konkreettisia ja huolehdi, että
  • Tämän jälkeen valitse näistä kolmesta tavoitteesta alkuun yksi, jota lähdet edistämään aktiivisesti.
  • Lähde sen jälkeen miettimään, millaisia tekoja tämän tavoitteen saavuttaminen sinulta vaatisi. Nämä teot voivat olla esimerkiksi: en enää korvaa herkuilla aterioita, menen iltaisin 30 min aikaisemmin sänkyyn, kartoitan oman kotikaupunkini harrastusvaihtoehdot tai harjoittelen ottamaan eväät päivittäin mukaan töihin. Tarvittaessa pilko teot vielä pienempiin osiin, esimerkiksi näin: 1. kartoitan oman kotikaupunkini harrastusvaihtoehdot, 2. selvitän, miten niihin pääsee tutustumaan ja 3. sovin kalenteriini päivän, jolloin menen kokeilemaan harrastusta.
  • Kerro tavoitteestasi jollekin läheisellesi. Tavoitteen ääneen kertominen auttaa sinua sen edistämisessä ja mieltäsi sen prosessoinnissa.
  • Aseta itsellesi jonkinlainen aikaraja, jossa haluat saavuttaa tavoitteesi.
  • Fokusoi ja harjoittele priorisoimaan aikaa ja energiaa näiden tekojen edistämiseen. Käytä tässä sinulle parhaiten toimivia keinoja: muistutuksia, to do-listoja, ystävän tai kumppanin apua ja tukea.
  • Toista näitä tekoja niin kauan, kunnes tavoite on saavutettu.

Yllä olevia vinkkejä voi tottakai soveltaa myös muihin kuin hyvinvoinnin edistämiseen liittyviin tavoitteisiin. Tavoitteen saavuttamisessa ja muutoksen tekemisessä hyvin oleellista on, että tavoite on sinulle tärkeä, sinua sisäisesti motivoiva ja innostava sekä riittävän konkreettinen ja realistinen. Tällöin siihen on helpompaa sitoutua myös silloin, kun arki on ajoittain stressaavaa.

Joskus selkeistä toimintavaiheista huolimatta muutoksen tekeminen omin voimin voi tuntua liian vaikealta ja raskaalta. Tähän on yleensä syynä liian epärealistiset tavoitteet, puutteelliset voimavarat ja/tai vaikeus hallita ja priorisoida omaa ajankäyttöä. Tällöin voi olla hyödyllistä lähteä toteuttamaan muutoksia valmentajan avulla, jolloin saat vahvempaa tukea ja työkaluja muutoksen tekemisen tueksi. Klikkaamalla tästä voit varata itsellesi ilmaisen 30 min konsultaation, jolloin pääset yhdessä kanssani keskustelemaan siitä, miten minä voisin olla sinun hyvinvointimatkallasi ja muutosten opettelun tekemisen tukena.

Julkaistu

Ruuhkavuodet ja hyvinvoiva vanhempi – mahdoton kombo?

Muistelen yhä hieman häveten sitä, miten aikaa ennen lapsia ruuhkavuosista ajattelin. Että lapset ovat vain tekosyy olla huolehtimatta itsestään tai parisuhteestaan kunnolla. Että lapset menevät siinä muun elämän ja arjen ohessa eikä minkään tarvitse muuttua. Että aikaa riittää kyllä yllin kyllin itselle, harrastuksille ja parisuhteesta huolehtimiselle. Ideaalitilanteessa ja joillain perheillä näin onkin.

Mutta voi miten tietämätön minä silloin olinkaan! Sillä kyllähän se arki mullistui jo ensimmäisen lapsen myötä. Etenkin vauvavuoden ajan olin, elin ja hengitin äitiyttä. Uppouduin siihen ja esikoiseeni niin, että lähes unohdin matkalla itseni. Elämä helpottui ja arki tasaantui toki sen jälkeen, kun palasin töihin. Yhtäkkiä olin jälleen paljon muuta kuin äiti – olin työntekijä, ystävä, kollega ja ihan vain Sanna. Viikot ja kuukaudet hujahtivat töihin palaamisen jälkeen käsittämätöntä vauhtia, sillä halusin viettää kaiken ajan työpäivän jälkeen lapsen kanssa. Kun sitten aloin odottaa toista lasta, jo raskausaika hujahti ohi aivan käsittämättömän nopeasti. Sillä työpäivien jälkeen kotona odotti pieni ihminen, joka kaipasi aikaa ja huomiota.

Vaikka olen aina halunnut olla äiti, pääsi vanhemmuus ja sen kokonaisvaltaisuus yllättämään. Kun lapsia on useampi, läsnä on lähes päivittäin riittämättömyyden tunne. Kun molemmat lapset tarvitsevat äitiä, puoliso tarvitsee kumppania, koti tarvitsee hoitamista, työt odottavat tekijäänsä ja ystävät kaipaavat kuuntelevaa korvaa, alkaa ruuhkavuosien merkitys kaikissa sävyissään aueta. Enää ei naurata. Enää en suhtaudu ruuhkavuosiin vähättelevästi.

Olit sitten vanhempi tai et, mutta ETENKIN jos olet vanhempi, haluan painottaa sinulle tätä: jos jatkuvasti ignooraat omia tarpeitasi, suoritat arkea ja miellytät muita, on kovin vaikeaa voida itse hyvin. Laittamalla omat tarpeesi viimeiseksi tai hautaamalla ne pahimmassa tapauksessa kokonaan, kaasutat kovaa vauhtia kohti väsähtämistä, kyynistymistä, ahdistusta tai jopa uupumusta. Sinun on oleellisen tärkeää muistaa, että:

  • sinun tarpeillasi on väliä yhtä paljon kuin kaikkien muidenkin tarpeilla
  • sinun ei tarvitse ansaita itsellesi hyviä asioita
  • olet oikeutettu omaan aikaan, lepoon ja omiin harrastuksiin huolimatta perhe-, työ- ja parisuhdetilanteestasi
  • mitä enemmän kiirettä ja stressiä arjessasi on, sitä tärkeämpää sinun on priorisoida kaikki edellä lueteltu!

Toisen lapsen syntymän jälkeen aloin toden teolla ymmärtää, että minä tarvitsen säännöllisesti omaa aikaa, jotta jaksan olla äiti. Eikä se tee minusta yhtään sen huonompaa vanhempaa – päin vastoin. Siispä istahdimme mieheni kanssa alas miettimään, miten arjen liikkuvat osaset saataisiin järjesteltyä niin, että molemmille mahdollistuisi riittävästi omaa aikaa perheen yhteisten menojen lisäksi.

  • Jaoimme lasten hoitoon viemiset ja hakemiset niin, että kumpikaan ei ole arjessa kokonaan vastuussa vain viemisistä tai vain hakemisista. Tällöin molemmat saavat viikkoon myös sellaisia aamuja, kun saa aamulla rauhassa huolehtia vain itsensä töihin ja toisaalta aikaa tehdä tarvittaessa hieman pidempiä työpäiviä, mikä helpottaa työstressiä huomattavasti.
  • Jaoimme myös lasten iltanukutukset vuoroihin. Joka toinen ilta on toisen vanhemman vapaa-ilta tehdä omia juttuja, nähdä ystäviä tai vain makoilla sohvalla Netflixin parissa.
  • Käymme harrastuksissa/liikkumassa vuoropäivinä. Esikoisen harrastuksiin viemiset olemme myös jakaneet ja odotteluaikaa hyödynnämme joko kaupassa käymiseen tai palauttaviin kävelylenkkeihin.
  • Joka kuukausi jätämme vähintään yhden viikonlopun vapaaksi vain meidän perheelle. Tällöin voimme tehdä asioita yhdessä eikä kummallakaan vanhemmalla ole omia menoja.
  • Jos toisella on tiedossa jokin erityinen meno, tapahtuma, keikka tai muu tilaisuus, toinen voi joustaa ja vapaa-iltoja vaihdetaan päikseen.

Ja lopuksi: jotta jaksat raskasta arkea, sinä tarvitset velvollisuuksien lisäksi myös joutenoloa. Ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, oletko vanhempi vai et. Mutta selvää on, että mikäli priorisoit säännöllisesti myös itseäsi ja kunnioitat omia tarpeitasi, jaksat takuuvarmasti olla parempi vanhempi, kumppani ja ystävä!

Facebook
Instagram